6. Raymond Aguileralle sattunut Tapahtuma 6 Elokuuta 1990, noin klo 3 aamulla. (kerrottu muistin sekä nauhuripäiväkirjan pohjalta.)

Koin erikoisen Tapahtuman tänä aamuna, ja se vaivaa minua. Eräs ystävä soitti ja puhuimme puhelimessa kello 2:00 aamulla, mutta kun olin sulkenut luurin ja mennyt nukkumaan, jokin herätti minut. En tiedä mikä se oli. En pysty selittämään sitä, mutta tunsin ja aistin jonkin nousevan portaita ylös kohti makuuhuonettani ja se herätti minut.

Se on sellainen tuntemus minkä saa kun tietää että joku on talossa, mutta ei pysty näkemään eikä kuulemaan mitään, mutta tietää että siellä on joku. En nähnyt sitä nousemassa portaita ylös, sillä makuuhuoneeni ovi oli kiinni ja lukossa, mutta katsoessani makuuhuoneeni lukittua ovea päin, näin kahden mustan varjon kävelevän suljetun oven läpi.

Toinen oli miehen ja toinen pienen eläimen muotoinen. Minä vain makasin siinä ja katselin kuinka nämä kaksi tummaa mustaa varjoa lähestyivät sänkyni päätyä. Se mikä oli niin erikoista oli että nämä oli kaksi tummaa mustaa varjoa, eivät ihmisiä, ja että huoneeni oli pimeä, mutta pystyin silti näkemään ne. En osaa selittää miten pystyin näkemään tummia mustia varjoja pimeässä huoneessa, mutta pystyin.

Sitten miesvarjon seistessä siinä katsomassa, pieni varjo ryömi peittoni alle ja kietoutui jalkojeni ympärille, sitten se jatkoi ryömimistä ja liukumista peiton alla vartaloani vasten, kasvojani kohti. Ensin luulin että se oli poikani Steven joka seisoi sängyn päädyn luona , sillä hän tulee toisinaan hakemaan vaatteita tai pyyhkeitä.

Mutta kun makasin siinä katsellen miten peittoni liikkui ylös alas kasvojani kohti, ajattelin että se oli Leroy, meidän koiramme, ja koska en halunnut kirppuja sänkyyni, sanoin vihaisella äänellä, "Leroy, miten sinä tänne pääsit?", samalla kun se liukui päätäni kohti. Toistin, "Kuinka sinä tänne pääsit?" Ojentauduin koskettamaan sitä, mutta siellä ei ollut mitään, peitto vain luhistui kasaan.

En tiennyt mitä minun pitäisi tehdä. Joten ojentauduin ja tartuin Raamattuuni joka oli sänkyni vieressä ja asetin sen siihen kohtaan missä olento oli peittoni alla hävinnyt. Mutta miehen muotoinen varjo vain seisoi sänkyni päädyssä katselemassa, ja katosi sitten kun pieni varjo lähti. Ehkä olin tyhmä, tai täydellisessä sokissa, sillä sen jälkeen kun olin asettanut Raamatun sängyn päälle, aloin taas nukkua. En osaa selittää sitä, mutta tunsin oloni turvalliseksi sen jälkeen kun olin asettanut Raamatun sen tyhjän kohdan päälle. Siinä kaikki.

e-mail: Ray@prophecy.org
Jos tahdot auttaa tämän palveluksen rahoittamisessa paina lahjanäppäintä

tai kirjoita osoitteeseen: Raymond Aguilera, PO Box 20517, El Sobrante, CA. 94820-0517, USA.,

Mikäli olet kiinnostunut tilaamaan Profetioiden kirjan, näpäytä kirjaa

Copyright 1989-2001, Raymond Aguilera.